PIHASAUNA

Sauna ei aivan ehtinyt valmiiksi samassa tahdissa muun talon kanssa, eikä aivan jouluksikaan. Mutta nyt se on valmis.

"Saunaosasto" alkaa ilmeeltään jo lasikuistilta, jonka iso 60x60 lattialaatta jatkuu samana puku-/vierashuoneen lattiassa, sekä suihkuhuoneen seinissä ja lattiassa. Todella kova puristelaatta löytyi Tallinnasta Internon valikoimasta. Suihkut ja hana ovat Hansgrohen, wc-istuin Villeroy&Bochin, lattiakaivot Unidrain. Wc-istuimen koteloa jatkettiin koko seinän levyiseksi niin, että samaan koteloon saatiin asennettua seinähana. Ylös tehtiin toinen kotelo valoa varten, jolloin peilille jäi suuri yhtenäinen alue näiden väliin. Tämä sai pienen tilan näyttämään paljon avarammalta ja suuremmalta. Kylpyhuoneen lukuisat kulmat ovat laatoittajan taidonnäyte jiiriin asennettujen laattojen kanssa. Talon väliovia emme saaneet listattomina, mutta kylpyhuoneen oviaukot saatiin!  

(Pahoittelen kuvien laatua! Amatöörikuvaaja, huono valo ja pieni tila ovat huono yhdistelmä.)

Saunan paneeleiden ja lauteiden väriä mietittiin pitkään. Alkuperäinen ajatus oli musta tai kelopuun harmaa, mutta lopulta päädyttiin kuitenkin aivan vaaleaan haapaan. Pystypaneeli sen sijaan kulki suunnitelmissa koko ajan mukana. Saunasta haluttiin mahdollisimman yksinkertainen ja pelkistetty. Sekä ylä-, että alalauteet rakennettiin leveästä lankusta pienillä väleillä. Valot laitettiin alalauteiden alle. Teräväreunainen STS-paneeli samoin kuin lauteiden leveät lankut haettiin Suomen Tervalepästä. Kiuas on Tulikiven Sumu.

 

PUOLEN VUODEN RAKSAVÄSYMYS

Muutosta on kulunut yli puoli vuotta ja edellisestä kirjoituksestakin lähes päivälleen kuusi kuukautta. Ehkä on aika käynnistää blogi uudelleen ja sanoa hyvästit raksaväsymykselle. 

Keskeneräiset kohteet ovat hiljalleen valmistuneet, vaikka tekemistä edelleenkin on. Saunaan ei aivan päästy jouluksi, mutta loppiaiseksi kuitenkin. Muuton jälkeen varastona toiminut pukuhuone sai vihdoin maalin seiniin ja portaiden viimeiset askelmat maton pintaansa. Lattialistatkin ovat päässeet paikoilleen. Aurinko paistaa ja kevät tulee - kyllä tämä tästä!

Matkan varrella loppukirin kiihtyessä jäi usempi kohde talosta esittelemättä. Blogin to do -listalla ovat ainakin väliovet, lattiamateriaalit, vessa, kylpyhuoneet, sauna ja pukuhuone. Ja ehkä makuuhuoneet ja kaapistotkin ovat esittelyn arvoiset. Yksi asia kerrallaan - mistähän aloittaisin? 

MELKEIN VALMIIT PORTAAT

Kuten kaikki muukin tässä talossa, myös portaat ovat melkein valmiit. Viiden millin mittavirheen vuoksi portaiden kokolattian liimaaminen siirtyi eteenpäin ennen muuttoa, ja muuton jälkeen matto on joutunut kilpailemaan paikastaan to do -listalla monen muun asian kanssa. Nyt askelmat ovat vihdoin saaneet maton pintaansa. Ainakin melkein kaikki askelmat. Sain Helmasta uudet mattopalat heti kun soitin, mutta varastosta löytyvä matto ei riittänyt ihan kaikkiin portaisiin. Nyt odottelemme uutta tilausta melkein valmiiden portaiden kanssa.

Olin saanut Helmasta erittäin hyvät ohjeet projektiin jo ennen tilauksen tekemistä. Matto leikattiin valmiiksi suurin piirtein askelman kokoisiksi paloiksi, jolloin sitä oli helpompi käsitellä asennusvaiheessa. Asennukseen suositeltiin kontaktiliimaa, joka tarraa kiinni riittävän nopeasti pitääkseen kiinni myös askelman "pystyseinän". Muutaman mutkan, koeliimauksen, rautakauppakäynnin ja paniikkipuhelun jälkeen päädyin käyttämään askelman päällä samaa kaksipuoleista asennusteippiä, jolla matto liimattiin aulaan - ja kontaktiliimaa pystyseinien liimaamiseen. (Vaikka liimapurkin kyljessä lukee "ei saa käyttää kokolattiamaton asentamiseen", voi sitä silti käyttää. Portaissa.) 

Teippi on asennuksessa huomattavan paljon armollisempi kuin kontaktiliima, joka todellakin tarraa kiinni välittömästi. Kiinnittämällä ensin maton teipillä askelman pintaan sain aseteltua sen oikeaan kohtaan ja pysymään paikallaan. Sen jälkeen levitin kontaktiliiman askelman pystyseinään sekä mattopalan alareunaan. Puurima auttoi mattoa pysymään ylhäällä sen kymmenen minuuttia, jonka liiman annetaan kuivua ennen kiinnittämistä. Sitten vain tarkasti, mutta nopeasti matto paikalleen. Puuriman avulla maton sai painettu tiukasti kulman yli ja tasaisesti kiinni pystyseinään. 

Vaikka itse sanonkin, on lopputulos kyllä varsin onnistunut.

KESKENERÄISYYDEN SIETÄMISTÄ

Olen lukenut ja kuullut monista rakennusprojekteista, joissa muuton jälkeen tekemättömien töiden eteneminen hidastuu tai tyssää kokonaan ja päällimmäisenä tuntuu totaalinen uupumus. Niin myös meillä. Ilo uudesta kodista, epätoivo tekemättömistä töistä, purettujen tavaroiden kaaos ja lapsiperheen arki pyykkivuorineen sekoittuvat tasaiseksi massaksi, joka on kuorrutettu uupumuksella. Yritän lohduttaa itseäni ja Miestä sillä, että eivät ne kiinnittämistä odottavat listat lähde minnekään, vaikka muutaman päivän viettäisi rannalla. Eikä maailma kaadu siihen, jos kirjoja säilytetään hetki laatikoissa. Johan ne viettivät vuoden varastossa ja siitäkin selvittiin. 

Vielä keväällä uhosimme muuttavamme vasta sitten, kun kaikki listat on kiinnitetty ja viimeisetkin yksityiskohdat viimeistelty. Pah. Terveisiä keskeneräisyydestä!

VALMIITA PINTOJA

Aika menee nopeasti ja tuntuu joka päivä loppuvan kesken. Pitkin hampain raahaudumme työmaalta iltaisin vanhaan kotiin ja jätämme taas kesken jääneet hommat odottamaan seuraavaa päivää. Josko jostain saisi tilattua muutaman lisätunnin vuorokauteen - juuri nyt ne olisivat enemmän kuin tervetulleita!

Onneksi asiat kuitenkin etenevät ja valmistakin tulee. Monta viikkoa odotetut Flosin Wan -valaisimet saapuivat viimein ja pääsivät saman tien paikalleen olohuoneessa ja lasikuistilla. Harmittavasti samaa sarjaa olevat Smithfield C -valaisimet ovat niin suolaisen hintaisia, etteivät tässä vaiheessa mahdu budjettiin. Ne sopisivat yläaulaan täydellisesti Wanien kaveriksi. Ehkä sitten myöhemmin… 

Keittiön spottivalaistus sai täydennystä Artemiden Tolomeoista. Pakettien avaaminen meinasi aiheuttaa lievää paniikkia, kun valaisimissa olikin johdot ja pistokkeet roikkumassa. Onneksi taitava sähkäri askarteli piuhat piiloon seinään ja kytkökset kiinnitysosan taakse. Edes minä en huomaa lampuissa itse porattuja reikiä. 

TEE-SE-ITSE

Viikonloppuna ohjelmassa oli yksi talon suurimmista, tai ainakin haastavimmista tee-se-itse -projekteista. Olimme hankkineet yläkerran aulaan ja portaisiin Mattotalo Helmasta kokolattiamaton, jonka aioimme itse asentaa. Helpotusta projektiin toi se, että matto oli valmiiksi leikattu oikeaan leveyteen, ainoastaan aulan kulmat, ovien ja ikkunoiden syvennykset ja pienet hienosäädöt piti tehdä itse. Levittäminen olikin sitten ihan oma lukunsa. Kahdeksan metrisen maton asettelu ja suoristaminen ei ole ihan yksinkertaista. Mutta kun matto lopulta oli paikallaan, se kiinnitettiin reunoista kaksipuoleisella mattoteipillä ja nyt se on listoja vaille valmis. 

Viikonlopun kohokohta oli sunnuntain naistentalkoot. Nyt on seinät ja katot pyyhitty pölystä, ikkunat pesty ja kuulumiset vaihdettu. Ja eihän talkoot ole talkoot ilman hyvää ruokaa ja juomaa. Kiitos ihanat naiset!

MUUTTOTARKASTUS

Välietapit alkavat käydä vähiin ennen talon valmistumista. Maanantain KVV-/IV-tarkastusta seurasi tämän päivän muuttotarkastus, jota onkin jännitetty monta päivää. Monia tarkastuksessa vaadittavia juttuja viimeisteltiin loppumetreille saakka - vielä tänään oli työmaa täynnä sähkäreitä, putkareita ja keittiötason asentajia. Sähkäri joutuu palaamaan vielä hommiin, kunhan kaikki maailmalta tilatut valaisimet rantautuvat. Putkarikin kutsutaan takaisin, kun viimeisetkin altaat saadaan paikalleen. Omakaan to do -lista ei valitettavasti ole vielä ihan loppuun ruksailtu, mutta kyllä siitä valmista tulee! 

Keittiö saatiin tänään valaisimia vaille valmiiksi kun pöytätaso asennettiin paikalleen juuri ennen tarkastusta. Valkoinen puoli on Valkoinen ja todella kaunis. 

Muuttotarkastuksessa kiinnitetään enimmäkseen huomiota talon turvallisuuteen, kuten sähköihin ja putoamisvaaroihin, sekä lvi-töiden riittävään valmiusasteeseen. Talon ulkopuolella on lisäksi vaadittavien listalla jäteastia, postilaatikko ja talonumero valaistuna. Näin ainakin Helsingissä. Jäteastia ja -sopimus meillä on ollut jo jonkun aikaa, mutta postilaatikko tilattiin liian myöhään, sitä emme ehtineet saada. Onneksi Raksakimpasta löytyi tarpeettomaksi jäänyt rakennusaikainen postilaatikko meille tarkastuksenaikaiseksi postilaatikoksi. :) 

Talonnumero otettiin selvittelyn alle muutama viikko sitten. Perinteiset numerot eivät tuntuneet taloon sopivilta, puhumattakaan valkoisista valolaatikoista joita vastaava mestarimme yritti vaatia. Pienellä surffailulla löysin Tasapainoa tavoitellen -blogin ja juuri sellaisen numeron, joka meillekin sopisi. Numero oli tilattu Hannah Hoijarilta omalla toivefontilla. Hannahin nettisivuilta löytyy valmiita numero- ja fonttivaihtoehtoja, mutta omiakin toiveita voi esittää. Minun toiveeni oli juuri sama, vähän retro-henkinen numero kuin Tasapainoa tavoitellen -blogissa.

Otin yhteyttä Hannahiin hänen Facebook-sivujensa kautta ja sainkin nopeasti vastauksen, samoin kuin itse numeron. Blogiyhteistyön merkeissä tilattu 30 senttinen hopean värinen numero saapui suurinpiirtein viikossa, juuri sopivasti ennen tarkastusta. Vaatimuksen mukaan numeron täytyy olla valaistu, mutta koska itse valaisin ei saapunut näin nopeasti, lainasi sähkäri numeron alle tilapäisen valaisimen. Mutta numero näyttää upealta, vai mitä?

Tämän päivän välietappi ei tunnu enää välietapilta vaan jonkinlaiselta päätökseltä. Vaikka tekemistä vielä riittää, on talo jo niin valmis että siihen voisi muuttaa. Tänään ensimmäistä kertaa myös tuntui siltä. Tänään myös tuntui siltä, että pienet juhlat ovat paikallaan. 

KURKISTUS KAAPPEIHIN

Parin viikon aikana raksa on alkanut muuttua hiljalleen kodiksi. Laatoitukset ovat valmiit, lattioistakin suurin osa, samoin kuin kaapistoista. Makuuhuoneiden kaapistot odottavat vielä liukuovia ja keittiö pöytätasoa. Mutta pitkään (!) ja hartaasti mietitty ja jahkattu keittiö näyttää jo keittiöltä. Ja juuri sellaiselta, kuin sen pitikin näyttää.

Pitkällä seinällä keittiössä on vain alakaapit/-laatikostot. Mattapintaiset ovet on sävytetty samalla Paperin sävyllä kuin seinätkin. Ja mikä parasta - laatikon etulevyt ja kaapiston päätyseinä ovat jiirissä! :)

Kylmälaitteet ja uunit löytyvät vastapäiseltä puolelta korkeasta kaapistosta, jonka ovet ovat saarniviilua. Samaa viilua on käytetty nurkan takana olevissa eteisen kaapistoissa. 

Myös talon ulkopuoli sai valmista pintaa viime viikonloppuna, kun takapiha peiteltiin ihanan vihreällä siirtonurmella. Ainakin joku kohta työmaasta näyttää ihan oikeasti valmiilta. Käyttöönottokatselmuskin lähestyy… saa nähdä ehdimmekö saada kaiken kuntoon ennen sitä!