Aika menee nopeasti ja tuntuu joka päivä loppuvan kesken. Pitkin hampain raahaudumme työmaalta iltaisin vanhaan kotiin ja jätämme taas kesken jääneet hommat odottamaan seuraavaa päivää. Josko jostain saisi tilattua muutaman lisätunnin vuorokauteen - juuri nyt ne olisivat enemmän kuin tervetulleita!
Onneksi asiat kuitenkin etenevät ja valmistakin tulee. Monta viikkoa odotetut Flosin Wan -valaisimet saapuivat viimein ja pääsivät saman tien paikalleen olohuoneessa ja lasikuistilla. Harmittavasti samaa sarjaa olevat Smithfield C -valaisimet ovat niin suolaisen hintaisia, etteivät tässä vaiheessa mahdu budjettiin. Ne sopisivat yläaulaan täydellisesti Wanien kaveriksi. Ehkä sitten myöhemmin…
Keittiön spottivalaistus sai täydennystä Artemiden Tolomeoista. Pakettien avaaminen meinasi aiheuttaa lievää paniikkia, kun valaisimissa olikin johdot ja pistokkeet roikkumassa. Onneksi taitava sähkäri askarteli piuhat piiloon seinään ja kytkökset kiinnitysosan taakse. Edes minä en huomaa lampuissa itse porattuja reikiä.
TEE-SE-ITSE
Viikonloppuna ohjelmassa oli yksi talon suurimmista, tai ainakin haastavimmista tee-se-itse -projekteista. Olimme hankkineet yläkerran aulaan ja portaisiin Mattotalo Helmasta kokolattiamaton, jonka aioimme itse asentaa. Helpotusta projektiin toi se, että matto oli valmiiksi leikattu oikeaan leveyteen, ainoastaan aulan kulmat, ovien ja ikkunoiden syvennykset ja pienet hienosäädöt piti tehdä itse. Levittäminen olikin sitten ihan oma lukunsa. Kahdeksan metrisen maton asettelu ja suoristaminen ei ole ihan yksinkertaista. Mutta kun matto lopulta oli paikallaan, se kiinnitettiin reunoista kaksipuoleisella mattoteipillä ja nyt se on listoja vaille valmis.
Viikonlopun kohokohta oli sunnuntain naistentalkoot. Nyt on seinät ja katot pyyhitty pölystä, ikkunat pesty ja kuulumiset vaihdettu. Ja eihän talkoot ole talkoot ilman hyvää ruokaa ja juomaa. Kiitos ihanat naiset!
