24. tammikuuta 2014

FUNKKIS 2010-LUVUN PUUTALOSSA

Sisustuskriisit portaiden ja väliovien osalta ovat edelleen ratkaisematta, mutta suuret linjat, ja toisaalta pienet yksityiskohdat, alkavat pikkuhiljaa hahmottua. Yksi valinta kerrallaan haettu tyyli alkaa löytyä ja sen myötä toivottavasti loputkin kriisit ratkeavat.

Alkuperäisissä suunnitelmissa talo oli sisältä hyvin vaalea, pelkistetty ja moderni. Matkan varrella lasikaiteet ovat vaihtuneet mustiin pinnakaiteisiin, huomaamaton liesituuletin mustaan retroradioon ja kylpyhuoneiden betonipinnat mustavalkoisiin pieniin laattoihin ja koivuvaneriin. Nyt suunnitelmissa alkaa olla vaalean ja pelkistetyn rinnalla sopivasti funkkista! Vuosien varrella kertyneissä lukuisissa asuntonäytöissä meitä on aina viehättänyt eniten 60- ja 70-luvun talot. Parhaimmillaan sisustus olisi silloin, jos onnistuisimme poimimaan tuolta aikakaudelta vähän Alvar Aalto -henkeä ja sopivasti särmää rikkomaan 2010-luvun modernia tyyliä. 

Mustien pinnakaiteiden kaveriksi Mies löysi nämä mahtavat Flosin Wan -pallovalot. Pallo on halkaisijaltaan 11,5 cm ja niitä saa useissa eri väreissä. Olohuoneen tv-nurkkaan laitamme turvallisesti valkoiset, käänneltävät versiot, ja lasikuistille kiinteät mustat. 


FLOS Wan


Liesituuletin aiheutti meille pitkään suurta päänvaivaa. Keittiöön tulee vain pitkä, yli viiden metrin mittainen pöytätaso laatikostoineen, eikä ollenkaan yläkaappeja. Jääkaappi, pakastin ja uuni häivytetään korkeaan kaapistoon toiselle puolelle, mutta liesituuletinta ei voi häivyttää minnekään. Kattoon upottaminen ei onnistu välipohjan rakenteen vuoksi ja pöytätasosta nousevat vievät liikaa kaappitilaa. Lopulta löysimme yhden sopivan huomaamattoman, katon pintaan asennettavan mallin, mutta heräsi epäilys sen hyödyllisyydestä. Onnistuisiko se täyttämään tehtävänsä yli 1,5 metrin etäisyydellä hellasta lettuja paistettaessa? Jos kerran huomaamaton liesituuletin on mahdoton toive, niin laitetaan sitten kunnolla erottuva. Harmaan keittiön keskelle valikoitui musta Elican 70cc Dynamique, joka näyttää mielestäni aivan radiolta. Jottei tuuletin jäisi aivan yksinäiseksi elementiksi, laitetaan keittiön pöydän päälle samaa tyyliä ja muotoilua edustava Smithfiel S -kattovalaisin. 



Flos Smithfield S / Elica 70cc Dynamique



Jotta keittiön pöytätasolle saadaan riittävästi työskentelyvaloa, laitetaan kattoon tulevien spottien lisäksi liesituulettimen viereen 2-3 seinävalaisinta. Tällä hetkellä ehdokkaana on kaksi eri versiota Tolomeon seinävalaisimesta. Pitkävartinen malli on helppo suunnata tarpeen mukaan, mutta pienempi (myös kääntyvä) on jotenkin kodikkaampi. Alumiininen sulautuisi hyvin taustaseinään, mutta musta sopisi liesituulettimeen. Minä laittaisin pienet, mutta Mies liputtaa varrellisten puolesta. Ehkä vedämme pitkää tikkua.




Artemide Tolomeo




18. tammikuuta 2014

PORRAS- JA OVIKRIISI



Timpureiden nopea työtahti tuntuu poikkeuksellisen nopealta juuri nyt, kun kasa valintoja ja päätöksiä odottaa vielä tekemistä. Panelointi etenee vauhdilla ja ensi viikolla alkaa sisäpintojen levytys. Viikot tuntuvat karkaavan käsistä - varsinkin kun aletaan laskea keittiön, kaappien, laattojen, takkaluukun ja portaiden toimitusaikoja. Valintojen tekeminen yksittäin ei onnistu, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen. 

Yksi päätös on vihdoin lyöty lukkoon - meille tyypilliseen tapaan piiiiitkän soutamisen ja huopaamisen jälkeen. Lattiaan tulee jo aiemmin mainittu Karelian Saima Classic.




Mutta. Raidallinen koivuparketti tuo lisähaasteen jo muutenkin ongelmallisille valinnoille, nimittäin portaille ja välioville. Avecin listattomat väliovet on deletoitu suunnitelmista, eikä uusia vaihtoehtoja ole löytynyt tilalle. Kunhan pääsemme yli pakollisten ovilistojen aiheuttamasta kriisistä, voisimme harkita CWP:n ovia. Hemma hos Ojan LPLY vaneri -ovet näyttävät kerrassaan hyvältä, mutta ehkä raidalliset ovet raidallisen lattian kanssa ovat vähän liikaa? Ehkä koivuviilu voisi sopia? Odottelemme parhaillaan mallipaloja CWP:ltä, kenties olemme ensi viikolla viisaampia. Mutta entäs karmit ja listat? Seinän kanssa samalla valkoisella vai oven kanssa samalla viilulla? Vai pitäisikö kuitenkin turvautua hajuttomiin ja mauttomiin valkoisiin laakaoviin?


Väliovien ohella unettomia öitä on aiheuttanut portaiden valinta. Alkuperäisessä suunnitelmassa portaat olivat betonista, erillisellä alaosalla. Rakennesuunnittelija tyrmäsi betonin heti kättelyssä ja jouduimme miettimään portaisiin uusia vaihtoehtoja. Yksi ratkaisu voisi olla Siporex-portaat, mutta niihin pitäisi keksiä sellainen pinnoitevaihtoehto, joka näyttäisi hyvältä myös sivusta katsottuna. Yksinkertaiset teräsportaat olisivat takuuvarmasti tyylikäs vaihtoehto, mutta minkälaisella askelmalla? Kaiteiksi haluamme ainoastaan pitkällä sivulla olevat, ylös asti jatkuvat mustat pinnakaiteet. Alaosa on juuri sen korkuinen, että kaide ei ole välttämätön vaan seinässä oleva käsijohde riittää. Yksi vaihtoehto on ostaa teräsportaat mustalla reisilankulla ja kehitellä itse askelmat ns. normiaskelman tilalle.




Massiivikoivuisen askelman voisi ehkä korvata 400 mm koivuvanerilla tai reisilankun väriin sopivalla filmivanerilla? Tästä näkoisiä kulmia -blogista bongasin todella tyylikkään kokolattiamattovaihtoehdon - mitenköhän toimisi avoportaissa? Samaa mietimme kolikkomatosta. Voisikohan sillä ympäröidä koko askelman tai kenties ne Siporex-portaat? Onneksi tämä pohdinta aloitettiin jo kesällä, ihan nopeasti ei nimittäin ratkaisuja näytä syntyvän. Mitä sinä ehdottaisit?

5. tammikuuta 2014

PÄÄTÖKSIÄ, PÄÄTÖKSIÄ, PÄÄTÖKSIÄ

Olimme mielestämme hyvissä ajoin liikkeellä kun kysyimme kesällä ensimmäisiä keittiötarjouksia ja saimme valaistussuunnittelun aluilleen sopivasti ennen Habitare-messuja. Emmehän halunneet, että tärkeitä päätöksiä jouduttaisiin tekemään paniikissa viimetipassa. Jostain mystisestä syystä aika kului kuitenkin odotettua nopeammin - toisin kuin päätöksenteko - ja nyt niitä päätöksiä pitäisi tehdä. Viimetipassa. Ja paniikissa.

Vähintään toinen meistä on käynyt työmaalla vähintään kerran päivässä, minkä ansiosta olemme olleet varsin hyvin kartalla raksan etenemisestä ja eri työvaiheista. Emme kuitenkaan ole osanneet ennakoida tulevia vaiheita ja tässä sitä nyt ollaan. Keskiviikkona tulee sähkäri vetämään viimeiset sähköt ja siihen mennessä pitäisi tietää minkälaisia valaisimia ja mihin paikkoihin haluamme laittaa. Keskiviikkona alkaa myös väliseinien levytys, minkä jälkeen on myöhäistä haikailla seiniin upotettavia hanoja tai wc-istuimia.  Seinien tasoitus alkaa näillä näkymin viikon 5 tienoilla. Jos haluamme Avecin listattomat väliovet, täytyy karmien olla silloin paikoillaan. Kuinkakohan pitkä toimitusaika niillä on - sitä ei kukaan ole tullut ajatelleeksi. Portaiden toimitusaika sen sijaan on selvillä, se on kahdeksan viikkoa. Muutaman kuukauden jahkailun jälkeen alkaisi siis olla päätöksenteon ja tilauksen aika. Ja lopullisia päätöksiä ja tilauksia odottavat tietenkin myös keittiö, sauna, kylpyhuoneet, vessa, vaatekaapit, parketti ja laatat. Apua! Miten tässä näin kävi? 

Tosiasiassa kaikkia edellä mainittuja on tokikin mietitty, suunniteltu, selvitetty ja mielipiteitäkin muodostettu. Me vaan emme osaa tehdä mitään valintoja ilman piiiitkää pohdiskelua ja jahkailua. Myös mielen muuttaminen ja uusien ideoiden saaminen jo tehtyjen valintojen tilalle kuuluu prosessiin. 







Sisäpinnoissa luotamme yksinkertaiseen valkoisen, harmaan, mustan ja puun liittoon. Silläkin uhalla, että se on vahvasti 2010-luvun juttu. Talon pohjoisseinä, joka muodostaa koko asunnon "taustaseinän" saa pintaansa harmaan betonipinnoitteen. Muut seinät maalataan valkoisiksi. Takka muurataan osaksi seinää, luukku mustakehyksinen hissiluukku. Lattia on ainakin tämän hetken visioissa Saima Classic koivuparketti. Koivu yhdistettynä mustaan ja valkoiseen viehättää klassisuudellaan, vähän Artek-tyyliin, vaikka en koskaan aiemmin olisi voinut kuvitella valitsevani koivuparkettia. Artek-henkistä retrotyyliä harkitsemme myös portaisiin mustien pinnakaiteiden muodossa. Portaiden kohtalo muuten onkin sitten vielä päättämättä.



Gradon tolpaton lasikaide ja musta pinnakaide


Lvi-suunnitelmiin kirjattiin kaikkiin vessoihin seinä-wc, eli joku päätös on tehty jo hyvissä ajoin. Sitä emme osanneet ennakoida, että seinän sisään jäävä huuhtelujärjestelmä pitäisi olla työmaalla jo ensi viikolla. Onneksi järjestelmän voi ostaa erikseen ja jahkailla varsinaisen wc-istuimen mallia vielä hetken aikaa. Eniten viehättää Villeroy&Bochin Subway (kuvassa) tai saman tyyppinen IDO Seven D Image -istuin. Jos hanat tai suihkut haluaa samaan tyyliin piiloasennettuina, täytyy myös niiden piilotettavat osat olla olemassa paljon ennen varsinaisten suihkujen asennusta.






Jos valinnan voisi tehdä pelkästään esteettisin perustein, valitsisin ilman muuta kaikkiin kohteisiin piiloasennettavat vaihtoehdot. Ah, mitä yksinkertaisuutta! Mutta koska valintoihin vaikuttavat myös käytäntö ja budjetti, täytyy niitä vähän vielä harkita. Jokainen hana ja suihku tarvitsee nimittäin näkyvien osien lisäksi seinän sisään jäävän asennussetin/suihkujärjestelmän ja suojakotelon. Pelkästään näille osille tulee hintaa yli 400€ / kpl. Ja jos vessaan haluaa bidé-suihkun, tarvitsee se oman suihkuliitännän, hanan ja ne 400 euron piilotettavat osaset. Voi hyvinkin olla, että joudumme tyytymään tavallisiin hanoihin, niin ihana kuin tuo olisikin. Täytyy vielä laskeskella paljonko säästöä saamme aikaan tilaamalla hanat yms. Saksasta. Ehkä törsäämme syntyneen säästön näihin!? 



3. tammikuuta 2014

KENGURUN LOIKALLA UUTEEN VUOTEEN




Vuoden vaihtumisen kunniaksi raksa otti (taas) kengurun loikan eteenpäin. Eilen työmaalla pyöri timpureiden lisäksi putkaria, sähkäriä ja ikkuna-asentajaa siinä määrin, että kahdelletoista varatut työmaamunkkikahvit meinasivat loppua kesken. Moni vaihe eteni silmissä ja talo on taas aivan eri näköinen kuin viikko sitten. Loppuviikon ehdoton kohokohta on kuitenkin ollut ikkunoiden asentaminen!

Muutaman mutkan jälkeen ikkunoiden ensimmäinen erä toimitettiin Hatrickilta sopivasti uuden vuoden aattona. Vähän jännitti, ovatko lasit ehjät vielä vuoden vaihtumisen jälkeenkin. Onneksi olivat ja ikkunat pääsivät paikoilleen. Olohuoneen isojen ikkunoiden nostelu näytti lievästi sanottuna pelottavalta! Koska nosturia ei voinut ajaa talon viereen, nosteltiin länsipuolen ikkunat kadun (idän) puolelta eteläseinän ikkuna-aukon läpi paikalleen. 









Mustat ikkunankehykset ovat välillä mietityttäneet, mutta eivät enää. Hienot ovat, samoin kuin leveät karmitkin! Luin projektin alkumetreillä kahden naisen kirjoittaman, kahta rakennushanketta kuvaavan kirjan Mistä on omat talon tehty? (Suosittelen muillekin hankkeeseen ryhtyville tai sitä harkitseville!) Kirjan toinen kirjoittaja sai rakennus-aikaiseen epäröintiinsä ohjeeksi, että päätös on hyvä kun se on tehty. Näin se on varmaan ajateltava. Muuten ei päätöksistä ja niihin liittyvästä jahkailemisesta tule ikinä valmista. Kun päätös on tehty, se on hyvä. Piste.